16.-24.2.2013 Unohtumattomia Uuden Seelannin seikkailuja

Gromwellista jatkoin matkaani länsirannikolla sijaitsevaan Franz Josefin turistikylään, joka on tunnettu Franz Josefin jäätiköstä eli henkeä salpaavasta kristallivuoresta. Seuraavana aamuna Franz Josefissa odotin tien vieressä pisimmän aikani huimat kaksi tuntia ja pääsin yhdellä kyydillä Nelsoniin eli lähes seitsemän tunnin ajomatkan. Kuskin kanssa teimme vaihtokaupan; hän sai halppistelttani (jota en halunnut Australiaan raahata) ja minä lounaan. Maanantaina liftasin kahden kyydin avulla Nelsonista Christchurchiin ja tiistaina pääsin Golden Bayn ex-pomon kyydissä takaisin Christchurchista Nelsoniin.

Loppuviikon etenin lyhyemmin etapein Nelsonista Blenheimiin yökyläilemään ystävien luokse. Torstaina liftasin Blenheimistä Kaikouraan, jossa lounastin rannan tuntumassa kuskin kanssa ja loistavan ajoituksen ansiosta samana päivänä pääsin uimaan delfiinien ympäröimänä.

Kaikourasta jatkoin matkaani eteläsaaren keskelle ja kolmannen kuskin kanssa leireilin sanoinkuvaamattoman kauniin järven rannalle. Telttailimme yön yli ja aamulla meloimme kumiveneellä järven rantoja pitkin. Samana päivänä kävimme katsomassa pannukakkukiviä, josta oheinen valokuva todistusaineistona. Pannukakkukiviltä liftasin Arthur’s Pass nimiseen kylään, jossa yökyläilin Uudessa Seelannissa ensimmäisenä iltana tapaamani kiinalaistytön luona.

Sunnuntaina vanha pariskunta poimi minut tien vierestä lähellä Christchurchia ja kyyditti lähimpään kyläkauppaan, jossa sattumalta tapasin uutena vuotena Collingwoodissa tutustumani perheen. Vietin iltapäivän heidän kotonaan ja kävimme uimassa upeassa lammessa. Lähes kuusi kuukautta Uudessa Seelannissa reissanneena huomaan kuinka pienestä maasta onkaan kyse. Tuttuja tapaa, jos ja kun on tarkoitus tapahtua. Viimeisen illan ennen Australian matkaa vietin joulun aikaan tapaamani naisen luona hänen kauniissa omakotitalossaan.

25.2.-14.3.2013 Australiaan, jos persaus kestää

Maanantaiaamuna lensin eteläsaaren Christchurchista pohjoissaaren Aucklandiin, josta Australian itärannikolla sijaitsevaan Brisbanen kaupunkiin. Lentokentällä äidin serkku olikin jo vastassa ja parin tunnin ajan odottelimme äidin, pikkusiskon ja tädin lentokoneen saapumista. Jälleen näkeminen oli iloinen muutamat onnenkyyneleet vierittäen. Ensimmäiset päivät kuluivat rennoissa tunnelmissa kotiväen toipuessa matkasta ja totutellessa Australian ilmastoon, joka oli huomattavasti hiostavampi kuin mihin olin Uudessa Seelannissa tottunut. Loppuviikko kului shoppailun merkeissä lähellä sijaitsevat kauppakeskukset kiertäen. Äiti ja pikkusisko lensivät Australiaan lähes tyhjin matkalaukuin ja tehtävänä oli täyttää heidän matkalaukunsa mahdollisimman tehokkaasti.

Tosiaan ensimmäinen Australian viikko oli aikaan, paikkaan ja ihmisiin tutustumista ja seuraavat viikot jatkoimme samaan mallin ostosten merkeissä, kun keskiviikkona autoilimme reppureissaajien suosimaan Byron Bayhin ja perjantaina Surfers Paradiseen. Ostoskeskuksissa ja kauppakaduilla käveleminen oli kivaa vaihtelua Uuden Seelannin maalaismaisemiin, mutta henkilökohtaisena ja puolueettomana mielipiteenä rakastan Kiwilandian ihmisiä ja luontoa.

Lauantaina osallistuimme maalaismarkkinoille ja saimme muutaman tunnin maastoautoajelun sekä rannalla että viidakossa. Viimeinen Australian viikko alkoi pikkusiskon korvapuusteilla, ette uskokaan kuinka kivaa oli syödä perinteistä pullaa, kun täällä maailman toisella puolella suomalaista pullakulttuuria ei tunneta (leivokset ovat pääasiassa ”sokeripommeja”). Tiistaina ajelimme äidin serkun lapsia ja lapsenlapsia tapaamaan, samalla lauttailimme myös Brisbaneen kaupunkiin, jossa kävelimme ja söimme jäätelöä.

Keskiviikkona vietin pikkusiskoni kanssa teemapuistopäivän Dreamworldissa ja Whitewaterworldissa, jossa muun muassa syötimme kenguruita ja laskimme vesiliukumäkiä. Viimeisen päivämme Australiassa vietimme veneillen ja paluumatkalla veneen pohja jämähti hiekkaan. Useamman tunnin kuluttua nousuvesi vapautti meidät ”merihädästä.” Perjantaina lensin takaisin Uuden Seelannin eteläsaarelle kuusi viimeistä viikkoa viettämään ennen Suomen maalle kotoutumista.