15.-20.3.2013 Syksyinen Ihmemaa

Yövyin Christchurchissa yhden yön ja aamulla jatkoin matkaani kohti Mt. Cookia, joka on Uuden Seelannin korkein vuori. Vuosittain Mt. Cookilla kuolee ihmisiä eli mistään pienestä nyppylästä ei ole kyse; korkeutta löytyy yli 3000 metriä. Tein tunnin iltakävelyn ja nukuin Nuorisohostellissa. Sunnuntaiaamuna vierailin Lake Tekapon maalaismarkkinoilla, jonka jälkeen liftasin Wanakan Base Backpackersiin ja kanadalaistytön kanssa kävin katsomassa Les Miserablesin. Pyörähdin tanssilattialla Pyhän Patrikin päivän kunniaksi, joka oli irkkujen ”itsenäisyyspäivä.” Wanakasta jatkoin matkaani Te Anauun, jossa pesin likapyykkikoneellisen, tein ruokakauppakäynnin ja illalla kävin katsomassa kannibaalikiiltomatoja. Veneilimme paikkaan, jossa kiiltomadot asuvat luolastoissa; pimeässä onkalossa lautan avulla ihailimme hiljaisuudessa kiiltomatoja kuin salaperäisiä tähtiä taivaalla.

Tiistaina osallistuin koko päivän kestävään kajakkiretkeen, joka sijoittui Te Anausta kahden tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Milford Soundiin, joka on henkeä salpaava vuonosto. Kajakoimme kovassa tuulessa lounastamaan aurinkoiselle rannalle ja retken lopuksi pulahdimme raikkaaseen meriveteen. Seuraavana aamuna liftasin sukkakauppiaan kyydissä muutaman mutkan kautta Christchurchiin, jossa yövyin ensimmäisenä Uuden Seelannin iltana Aucklandissa tapaamani kiinalaistytön luona.

21.-31.3.2013

Seuraavana aamuna paikallisbussi vei minut kauemmaksi Christchurchin keskustasta ja yhden kyydin avulla pääsin Nelsoniin, jossa yövyin tutuksi tulleessa backpackerissa. Nelsonista Collingwoodin liftasin espanjalaismiehen kyydissä ja hänen kanssa kiersimme Cape Farewellin turistikohteet ja yöksi rakkaaseen Uuden Seelannin kotiini. Viikonlopun ja alkuviikon vietimme intensiivisissä tunnelmissa Puu näyttelyn osuutta valmistellessa. Alkuviikosta aloitimme myös syntymäpäivälampun tekemisen ja torstaina Puu näyttelyn avajaisissa saimme ranskalaispariskunnan luoksemme woofing-tehtäviä toimittamaan.

1.-14.4.2013

 

Maanantaina pakkasimme pääsiäisviikonlopun ajan kestäneen Puu näyttelyn osuutemme, päivät touhusimme sekä puutarhan että syntymäpäivälampun parissa ja illat olin ranskalaistytön ukulelensoiton opettaja. Lauantaina juhlimme ystäväni syntymäpäivää lasten ja lastenlasten ympäröimänä. Seuraavana maanantaina hyvästelimme ranskalaispariskunnan, jotka tekivät wooferin töitä 1,5 viikon ajan Golden Bayn perheeni luona. Tiistaina kävelin ystävieni kanssa Heaphy vaelluksesta neljän tunnin osuuden ja yövyimme ”vaelluksenvartijan” mökissä. Keskiviikkona kävelimme takaisin sivistyksen pariin ja loppuviikon työskentelimme työpajalla ja kotinurkissa. Nautin joka hetkestä puutyöpajalla ja odotan jo innolla seuraavia projektejani Suomen kamaralla.

15.-21.4.2013

Viimeisen Golden Bay iltani vietimme kynttiläillallisen ja The Rose elokuvan tunnelmissa. Keskiviikkona autoilimme Blenheimiin, josta viime vuoden lokakuun lopussa ystäväni minut poimi ja päivä kuluikin muutosten merkeissä. Torstaina ystäväni kyydittivät minut lautalle Pictoniin, josta lauttailin kyynelehtien pohjoissaaren Wellingtoniin. Lauttamatkan jälkeen hyppäsin ensimmäistä kertaa Uudessa Seelannissa junan kyytiin ja yövyin tammikuussa Collingwoodissa tapaamieni ihmisten luona. Seuraavana aamuna kahdella kyydillä liftasin länsirannikolla sijaitsevaan New Plymouthin kaupunkiin ja ensimmäisen yön vietin Egmont Eco Lodgessa ja toisen yön ystäväni siskon luona. Sunnuntaina yhden kyydin avulla pääsin länsirannikolta itärannikolla sijaitsevaan Taurangan kaupunkiin.

22.-29.4.2013 Lähtevien lentokoneiden kenttä

Maanantaina liftasin Taurangasta Thamesiin ja vierailin Coromandelissa pienimuotoisen omaisuuteni noutamassa. Seuraavan päivän vietin Thamesissa kirjaa lukien ja yökyläillen ystävieni luona. Keskiviikkona liftasin Thamesista Aucklandiin ja vietin viimeiset viisi päivää Uuden Seelannin suurimmassa kaupungissa. Yövyin Base Backpackersissa, jossa nukuin myös ensimmäiset yöni kahdeksan kuukautta sitten. Torstaiaamuna osallistuin Uuden Seelannin ja Australian Anzac-päivään, joka on suomennettuna kaatuneitten muistopäivä. Tilaisuudessa pidettiin puheita, laskettiin kukkaseppeleitä ja laulettiin kansallislauluja, koskettava tapahtuma. Perjantaina kävin Aucklandin eläintarhassa karvaisia ja karvattomia eläimiä katsomassa. Viikonlopun seikkailin Aucklandin kaupungissa, kun alkuviikon aikana lensin Hong Kongin kautta takaisin kotoSuomeen. Kohta halataan, kun tavataan!